VF_clock_rgb 2020-11-06 Lukemisaika: 4 min
Sähkömarkkinat

Näin toimivat sähkömarkkinat Suomessa

Teollisuus, sairaalat ja toimistot. Suurin osa yhteiskunnan toiminnoista on riippuvaisia sähköstä. Sähkö tuntuu yksinkertaiselta ja itsestään selvältä, mutta sähkömarkkinat koostuvat useista osista, jotka kaikki tarvitaan toimivaan sähköjärjestelmään.

Sähkömarkkinat avautuivat kilpailulle 1995

Suomen sähkömarkkinat avattiin asteittain kilpailulle vuonna 1995 voimaantulleella sähkömarkkinalailla. Tuolloin sähkön tuotanto ja myynti erotettiin sähkön siirrosta ja jakelusta, joiden liiketoiminta perustuu toimilupaan. Vuodesta 1998 myös kotitaloudet ovat voineet kilpailuttaa sähkön myyjänsä. Ajatuksena oli, että lisääntynyt kilpailu johtaisi suurempaan kuluttajien valinnanvapauteen ja laskisi näin sähkön hintoja. Sähkön siirtoa ja jakelua ei voi kilpailuttaa, sillä useiden rinnakkaisten sähköverkkojen rakentamisen ei katsottu hyödyttävän kuluttajaa.

Tällä hetkellä Suomessa toimii noin 75 sähkön vähittäismyyjää.

Verkkomonopoli

Sähköverkko jakaantuu kolmeen osaan: kantaverkko, suurjännitteiset jakeluverkot ja jakeluverkot. Kantaverkko on koko maan kattava suurjänniteverkko, johon ovat liittyneet suuret voimalaitokset, tehtaat sekä jakeluverkot. Jakeluverkot ovat alueellisia ja paikallisia verkkoja, joiden kautta sähkö siirretään kuluttajille. Niihin on liitetty myös paikallisia voimalaitoksia. Suomessa on noin 80 jakeluverkkoyritystä.

Pohjoismaiden kantaverkot ja niiden väliset yhteydet muodostavat yhteen kytkeytyneen siirtojärjestelmän, joka on perusta pohjoismaisille sähkömarkkinoille. Fingrid omistaa koko Suomen kantaverkon sekä kaikki merkittävät ulkomaanyhteydet Suomesta muihin Pohjoismaihin, Viroon ja Venäjälle.

Sähköverkoissa vallitsee edelleen monopoli. Jokaisella sähköverkon osalla on vain yksi omistaja. Sitä, että eri toimijat rakentaisivat omia sähköverkkojaan samoille alueille, ei pidetä sen enempää kustannustehokkaana kuin käytännöllisenäkään. Sähköverkon omistava sähköverkkoyhtiö vastaa myös sähkön käyttäjien sähkön kulutuksen mittaamisesta sähkölaskun perusteeksi.

Sähköntuotanto

Sähköntuottajat valmistavat käyttämämme sähkön. Tärkeimmät sähköntuotannon energialähteet Suomessa ovat ydinvoima, vesivoima, kivihiili, maakaasu, puupolttoaineet ja turve.

Webp.net-resizeimage (10) (1)

Sähköntuotanto Suomessa vuonna 2019 oli 66,0 terawattituntia (TWh) eli miljardia kilowattituntia (kWh). Uusiutuvilla energialähteillä tuotettiin sähköä 31 TWh. Uusiutuvien osuus sähkön tuotannosta oli 47 prosenttia. Uusiutuvilla energialähteillä tuotetusta sähköstä tuotettiin vesivoimalla 40 %, tuulivoimalla 19 % ja melkein koko loppuosa puuperäisillä polttoaineilla. Ydinvoimalla tuotettiin 35 %, fossiilisilla polttoaineilla 14 % ja turpeella 4 % sähköstä. Aurinkosähkön tuotanto kasvoi selvästi, mutta sen osuus kokonaissähköntuotannosta on edelleen marginaalinen (0,2 %).

Vuonna 2019 sähkön kokonaiskulutuksesta 77 % katettiin kotimaisella tuotannolla ja 23 % sähkön nettotuonnilla Pohjoismaista, Venäjältä ja Virosta. Sähkön nettotuonti oli noin 20 TWh.

Fossiilitonta ja uusiutuvaa

Useimmat ovat kuulleet fossiilittomasta ja uusiutuvasta energiasta. Mutta mikä ero niillä oikeastaan on? Uusiutuva energia tulee lähteistä, jotka uusiutuvat jatkuvasti luonnollisesti eivätkä tule loppumaan. Esimerkkejä uusiutuvista energianlähteistä ovat aurinkoenergia, tuulivoima, vesivoima ja bioenergia. Fossiilittomuus tarkoittaa, ettei sähköä tuoteta fossiilisista polttoaineista kuten öljystä, hiilestä tai kaasusta. Suomessa fossiiliton sähkö tulee ydinvoimasta ja uusiutuvista energialähteistä, ennen kaikkea vesivoimasta.

Sähkökauppa

Sähkönmyyntiyritykset ostavat sähköä sähköntuottajilta ja myyvät sitä sähkön käyttäjille. Ruotsilla, Norjalla, Suomella ja Tanskalla on 1990-luvulta ollut yhteiset sähkömarkkinat. Nord Pool -sähköpörssi on paikka, johon sähkön tuottajat tarjoavat omaa tuotantoaan myyntiin ja sähkön ostajat kokoontuvat ostamaan sähköä. Sähköpörssi toimii samalla periaatteella kuin muutkin raaka-ainepörssit eli kaupankäynnin kohteena olevan hyödykkeen hinta muodostuu puhtaasti kysynnän ja tarjonnan mukaan.

Sähkön käyttäjä

Sähkön käyttäjä on aina kahden yhtiön asiakas – sähköverkkoyhtiön, jolle maksetaan sähköverkkomaksu, ja sähkönmyyntiyhtiön, jolle maksetaan käytetystä sähköstä. Sähkön käyttäjä voi vapaasti vertailla sähkönmyyntiyhtiöitä ja valita sähkönmyyntiyhtiön mutta ei sähköverkkoyhtiötä. Monet sähkönmyyntiyhtiöt tarjoavat sähköä eri energialähteistä ja asiakkaana voit tukea eri energialähteitä tekemällä aktiivisen valinnan. Se ei tarkoita, että sinun pistorasiastasi tulisi juuri kyseisestä energialähteestä tuotettua sähköä, mutta se takaa, että käyttämääsi määrää vastaava määrä sähköä tuotetaan valitsemastasi energialähteestä, esimerkiksi tuulivoimasta, aurinkoenergiasta tai vesivoimasta.

Yhteenveto

Sähkömarkkinat koostuvat useista osista, joilla kaikilla on tärkeä rooli sen varmistamisessa, että sähkön käyttäjät saavat sähköä silloin kun sitä tarvitsevat, siellä missä sitä tarvitsevat. Sähköasiakas voi vapaasti vertailla sähkönmyyntiyhtiöitä ja valita sähkönmyyntiyhtiön mutta ei sähköverkkoyhtiötä. Voit myös tukea eri energialähteitä tekemällä aktiivisen valinnan ja valitsemalla esimerkiksi tuulivoiman, aurinkoenergian tai vesivoiman. Sellainen valinta takaa, että käyttämääsi määrää vastaava määrä sähköä tuotetaan kyseisestä energialähteestä.